Erilaiset rahastotyypit

Rahastosäästämiseen on monta mahdollisuutta. Sp-Rahastoyhtiön asiakkaana voit sijoittaa seuraaviin rahastoihin:

  • Lyhyen koron rahastot
  • Pitkän koron rahastot
  • Yhditelmärahastot
  • Erikoissijoitusrahastot

Ennen sijoitusrahaston valintaa on hyvä selvittää, mitä varten säästät. Onko mielessä jokin erityinen hankinta, lomamatka, sapattivapaa tai lasten ajokortit? Vai haluatko säästää tulevaisuuden varalle, omasta hyvinvoinnista nauttimiseen, kenties täydentää eläketurvaa? Osaavat sijoitusneuvojamme auttavat mielellään sopivan siojoitusrahaston valinnassa.

Lyhyen koron rahastot

Lyhyen koron rahastot sijoittavat varansa lyhytaikaisiin rahamarkkinavälineisiin, joita ovat muun muassa rahamarkkinoilla kaupankäynnin kohteena olevat valtion velkasitoumukset, pankkien sijoitustodistukset ja talletukset, kuntien kuntatodistukset, yritysten yritystodistukset sekä lyhytaikaiset joukkolainat. Yritystodistuksiin liittyy suurempi riski kuin valtion velkasitoumuksiin tai kuntatodistuksiin, jolloin myös niihin sijoittavien rahastojen tuotto voi olla hiukan korkeampi.

Lyhyen koron rahastoja ovat

  • käteisrahastot
  • rahamarkkinarahastot
  • muut lyhyen koron rahastot

Käteisrahastoissa korkosijoitusten keskimääräinen sijoitusaika seuraavaan koron tarkistukseen on alle 60 päivää ja keskimääräinen juoksuaika korkosijoitusten takaisinmaksuun alle 120 päivää.

Rahamarkkinarahastoissa korkosijoitusten keskimääräinen sijoitusaika seuraavaan koron tarkistukseen on alle 6 kuukautta ja keskimääräinen sijoitusaika korkosijoitusten takaisinmaksuun alle 12 kuukautta.

Muiden lyhyen koron rahastojen sijoitusten korkoriskiä kuvaava keskimääräinen duraatio eli keskimääräinen pääomilla painotettu sijoitusaika on alle yksi vuosi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi korkotason noustessa kerralla yhdellä prosenttiyksiköllä rahaston sijoitusten nykyarvo laskee alle 1 prosenttia.

Pitkän koron rahastot

Pitkän koron rahastot sijoittavat varansa pääosin pitkäaikaisiin joukkolainoihin ja muihin korkoa tuottaviin papereihin, joiden laina-aika on yli vuosi Lainojen liikkeeseenlaskijoina voivat olla valtiot, muut julkisyhteisöt ja yritykset. Valtion ja julkisyhteisöjen lainoihin sijoittavia rahastoja kutsutaan usein obligaatiorahastoiksi, yrityslainoihin sijoittavia yrityslainarahastoiksi ja korkeampiriskisiin yrityksiin sijoittavia high yield -rahastoiksi.

Korkorahastojen tuottotavoitteena on ylittää sijoituskohteiden mukaisesti valittu vertailuindeksi.

Korkorahastoissa korkoja ei ajatella samalla tavalla kuin perinteisellä talletus- tai käyttelytilillä. Ajattelutapa on päinvastainen kuin osakkeiden kanssa: markkinakorkojen nousu heikentää omistamiesi korkopaperien arvoa ja lasku taas vahvistaa sitä.

Korkopapereihin sijoittanut on siis voitolla, kun korot laskevat suhteessa sijoitusajankohtaan ja tappiolla, kun ne nousevat.

Liikuta viereistä palkkia ja näet miten 5%:n tuotolla tehty 100€ sijoitus viiden vuoden joukkolainaan muuttaa arvoaan korkotason muuttuessa.

10% 5% 0%

 

Yhdistelmärahastot

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin, jolloin sijoitusten painopistettä voidaan vaihtaa markkinatilanteen mukaan. Korko- ja osakesijoitusten väliset painoarvot ja niiden vaihtelurajat määritellään yleensä rahaston säännöissä. Mitä korkeampi osakepaino voi olla, sitä suurempi markkinariski rahastoon liittyy. Yhdistelmärahaston tuotto muodostuu osake- ja korkomarkkinoiden tuotoista. Rahaston osakkeiden ja korkojen painoarvot voidaan myös jättää määrittelemättä: ne riippuvat markkinatilanteesta. Tällöin rahasto voi sijoittaa pääosan varoistaan osakkeisiin tai olla lähes puhdas korkorahasto.

Osakerahastot

Osakerahastot sijoittavat varansa pääasiassa osakkeisiin. Osakerahastot voidaan jakaa esimerkiksi sijoituskohteiden, maantieteellisen sijainnin, yhtiöiden toimialan eli sektorin tai yhtiöiden koon perusteella. Sijoitusalueena voi olla esimerkiksi Suomi, euroalue, Eurooppa, Pohjoismaat, koko maailma tai kehittyvät markkinat, esimerkiksi Venäjä, Baltia, Latinalainen Amerikka tai Aasia.

Osakerahasto voi sijoittaa varansa myös tietyn tyyppisiin tai kokoisiin yhtiöihin, esimerkiksi suuriin ja vakaisiin maailmanlaajuisesti toimiviin yrityksiin eli blue chip -yhtiöihin tai pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eli small cap -yhtiöihin.

Sijoitusrahasto voi erikoistua sijoittamalla tietylle toimialalle, esim. metsäteollisuuteen, lääketeollisuuteen, biotekniikkaan tai telekommunikaatioon. Rahasto voi olla myös eettinen eli silloin sijoitustoiminnassa korostetaan sijoituskohteiden eettisyyttä tai yhteiskuntavastuuta.

Sijoituspolitiikasta on johdettavissa rahaston riskitaso. Kansainvälisessä eri toimialoihin sijoittavassa rahastossa on pienempi riski kuin esimerkiksi puhtaasti tietylle toimialalle sijoittavassa rahastossa. Kehittyviin markkinoihin sijoittavissa rahastoissa on yleensä suurempi riski kuin kehittyneisiin maihin sijoittavissa rahastoissa.

Osakerahastojen tuottotavoiteena on ylittää sijoituskohteiden mukaisesti valittu vertailuindeksi, esimerkiksi jonkin tietyn alueen osakeindeksi tai toimialaindeksi. Kaikilla rahastoilla ei välttämättä ole vertailuindeksiä.

Erikoissijoitusrahastot

Sijoitusrahastolaki jakaa sijoitusrahastot kahteen ryhmään: sijoitusrahastodirektiivin mukaisiin sijoitusrahastoihin, eli ns. UCITS-sijoitusrahastoihin ja erikoissijoitusrahastoihin. Sijoitusrahastodirektiivin mukaisille sijoitusrahastoille laki asettaa yksityiskohtaiset säännöt, miten sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit on hajautettava, kun taas erikoissijoitusrahasto voi poiketa näistä direktiivin vaatimuksista.

Erikoissijoitusrahasto voi myös sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetuista sijoitusrahastoista poiketen sijoittaa kaikki varansa ainoastaan yhden sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävän sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin.

Hedge fund on yhteisnimitys hyvin erilaisille erikoissijoitusrahastoille. Perinteisten sijoitusrahastojen menestys perustuu nouseviin markkinahintoihin. Hedge fund -sijoitusrahastojen tavoitteena on yleensä positiivinen tuotto kaikissa markkinaolosuhteissa. Tämä absoluuttinen tuotto perustuu aktiiviseen sijoituspolitiikkaan ja perinteisistä rahastoista poikkeavien sijoitusinstrumenttien käyttöön. Hedge fund voi sijoittaa esimerkiksi listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, erilaisiin korkokohteisiin ja johdannaisiin sekä hyödykkeisiin.  Niiden riskiprofiilit vaihtelevat rahaston sijoituspolitiikan mukaan.